tiistai 21. lokakuuta 2014

Tiedonhakua ja esitelmiä

Nyt alkaa toinen BYOD-kierros olla lopuillaan ja lienee aika hieman summaila, mitä on saatu aikaan. Tämän kierroksen teemana on ollut tiedonhaku. Olemme tutustuneet aiheeseen tekemällä ihan perinteiset koululuesitelmät opettajien itse valitsemista aiheista. Jakson keskelle osui sopivasti suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis kiven päivä, joten se oli luonnollisesti yksi hyvä aihe. Muita aiheita ovat näin syksyllä olleet muinaishistoria Suomessa ja ensimmäisten korkeakulttuurien osalta sekä metsän kasvit ja eläimet. Onpa tutustuttu myös Euroopan valtioihin.

Itse tiedonhaussa ollaan syvennytty hieman lähdekritiikkiin ja lähteiden merkitsemisen tärkeyteen eri näkökulmista. Tiedonhaku on toteutettu lasten omilla laitteilla, mutta itse esitelmän teko on vaihdellut tilanteen mukaan. Alkuperäinen suunnitelmani oli, että tuotokset tehtäisiin padlettiin, mutta tulipa vastaan samalla ensimmäinen varsinainen ongelma. Eräällä koululla ei ollut käytettävissä langatonta verkkoa, joten minun mukanani raahamaat iPadit olivat suloisen hyödyttömiä. Oppilaat alkoivat tehdä esitelmiään padlettiin omilla kännyköillään ja tableteillaan, mutta kännykän ruutu osoittautui esitelmän sommitteluun aivan liian pieneksi. Esityksistä tuli käsittämättömiä myttyjä, joissa tekstit ja kuvat olivat keskellä ruutua isona kasana. No, tähänkin olisi olemassa ratkaisu, nimittäin padletissa saa asetettua uudet julkaisut automaattisesti siistiin järjestykseen, mutta silloin häviää oman esitelmän luova sommittelu. Enkä myöskään tajunnut tätä siinä hetkessä.

Tästä sisuuntuneena ja viisastuneena päätin jatkossa, jos mahdollista, teettää lopulliset tuotokset iPadeissani olevaan Adobe Voice -ohjelmaan, jossa nauhoitetaan puhetta lause kerrallaan ja yhdistetään se erilaisiin symboleihin, valokuviin tai tekstiin. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi. Jopa sellaiset esitelmät, joiden puolesta pelkäsin pahasti vielä tiedonkeruuvaiheessa, kääntyivätkin aivan mahtaviksi ja hauskoiksi esitelmiksi. Oppilaat joutuivatkin harkitsemaan tarkemmin lauseensa, kun ne pitikin lausua ääneen. Jotenkin oman puheen nauhoittaminen ja osuvien kuvien etsiminen motivoikin oppilaita hiomaan ja hiomaan esityksiään aina uudelleen parempaan muotoon. Välillä meinasi aika loppua aivan kesken.

Minua riepoo tässä Adobe Voicessa vain yksi asia. Se on saatavilla ainoastaan Applen iPad-laitteisiin. Olen muiden opettajien ohella ympäri maailmaa laittanut viestiä Adoben tukipalveluihin, että milloin, jos koskaan, ohjelma on saatavilla myös muilla alustoilla. Tällä olisi valtavasti käyttömahdollisuuksia niin oppilaille kuin opettajillekin. Itse olen ainakin tekaissut muutaman opetusvideon ihan kotisohvalla köllötellen ja selittänyt omin sanoin kolmasluokkalaisille mm. kuinka vesi kiertää luonnossa.

Tämä tältä erää. Palataan asiaan taas, kun on enemmän kerrottavaa. Kommentoikaa!

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Käyttämättömiä ideoita

Olen löytänyt projektin aikana lukuisia mielenkiintoisia sovelluksia, joita olisi mukava päästä kokeilemaan ja käyttämään omassa luokassa, mutta jotka eivät varsinaisesti sovellu tällaisen kiertolaisen pitämiin teemapäiviin. Jos sinulla on parempi tilaisuus käyttää hetki pitkäjänteisempään kokeiluun luokassasi, kokeile jotain näistä ja jaa tietoa täällä vaikka kommentteissa.

Tässä joitain esimerkkejä:

Plickers
Plickers on oppilasvastausjärjestelmä, jossa oppilaat vastaavat opettajan kysymyksiin QR-koodilapulla. Vastaus riippuu siitä, miten päin oppilas lappuaan pitelee. Vaihtoehtoja ovat A,B,C ja D. Opettajan pitää ladata lukusovellus älykännykkäänsä, mutta muita laitteita ei tarvita. Tiedot tallentuvat opettajan luomalle tilille ja ovat sieltä myöhemmin esitettävissä lukuina ja kaavioina. Tutustukaa! Mielestäni tällä on valtavasti potentiaalina sekä osallistavana sovelluksena että kontrollin kannalta. Kukaan ei voi piileskellä viittaamatta. Läksyt on tarkistettu koko luokalta sekunneissa ja kaikki data jää opettajalle talteen. Toimii jopa alaluokkalaisten kanssa.

Socrative
Socrative on selainpohjainen sovellus, jossa opettaja voi luoda oppilailleen erityyppisiä kysymyksiä, kuten avoimia tekstikysymyksiä, oikein/väärin väittämiä ja monivalintatehtäviä. Kysymykset voivat olla tietovisatyyppisiä tai vaika joukkuekilpailuita. Oppilaiden vastaukset päivittyvät opettajan ruudulle ja opettaja näkee helposti, mitkä kysymykset vaativat jatkokäsittelyä tai opettaja voi muokata ryhmiä vastausten perusteella. Tulokset tallentuvat opettajan tietokantaan ja niitä voi käyttää myös arvioinnin tukena. Ohjelma näyttää hauskalta ja on yksinkertainen käyttää. Socrativesta löytyy sovelluskaupoista sekä opettaja- että oppilasversio.

Nearpod
Nearpod on luentotyökalu, jossa opettaja kontrolloi oppilaiden näytön sisältöä. Opettaja luo ohjelmaan ikäänkuin powerpointdioja jotka voivat sisältää ääntä, kuvaa, tekstiä, videoita tai esim. pdf-tiedostoja. Opettaja päättää, milloin kuvat vaihtuvat oppilaan ruudulla pyyhkäisemällä esim. omasta padistaan seuraavan kalvon esiin. Luentokalvojen väliin voi ujuttaa myös erilaisia tehtäviä aina monivalinta/tekstitehtävistä piirrustustehtäviin. Tehtävät palautuvat opettajan näytölle ja hän voi poimia oppilaiden tuotoksia näytettäväksi muulle luokalle. Tässä voisi olla potentiaalia esim. etäopetuksessa. Sairaana tai reissussa oleva lapsi pystyy kotoa käsin osallistumaan oppitunnille yhtäaikaa muiden kanssa. Löytyy sovelluskaupoista, mutta toimii myös selaimessa.

Adobe Voice
Adobe Voice on kätevä ja yksinkertainen työkalu hauskojen tarinoiden tai opetusvideoiden tekoon. Painamalla mikrofonin kuvaa ohjelma nauhoittaa ääntä. Äänen taustalle voi valita joko piirrettyjä symboleita, tekstiä tai valokuvia netistä tai laitteen muistista. Eloisia esitelmiä ja satuja syntyy todella vaivattomasti ja niistä tulee näyttäviä. Tein tällä itse viime vuonna kertausvideoita kolmannen luokan ympäristötietoon. Tänä vuonna olen käyttänyt tätä lisätehtävänä joidenkin oppilasryhmien kanssa, kun on jäänyt ylimääräistä aikaa muilta projekteilta. Harmittava puute on, että sovellus löytyy ainoastaan AppStoresta. Olen yrittäny (muiden mukana) kysellä Adobelta, milloin tämä sovellus on käytössä muillakin alustoilla, mutta vastauksena olen saanut vain linkin adressiin.

Toinen kierros

Ensimmäinen kierros takana ja uusi juuri alkamassa!

Ensimmäinen rundi sujui hienosti ja vastaanotto oli kaikilla kouluilla hyvä niin opettajien, rehtorien kuin oppilaidenkin osalta. Jälkeenpäin olen kuullut, että osa opettajista jopa innostui asiasta ja on ottanut joitain näyttämiäni menetelmiä käyttöön. Mahtavaa!

Mitä jäi ensimmäiseltä kierrokselta käteen?

Ensimmäisen kierroksen suurimmat uhkakuvat olivat tekniset haasteet moninaisten laitteiden ja erinopeuksisien internetyhteyksien kanssa. No, kumpikaan uhkakuva ei toteutunut. Oppilaat osaavat käyttää laitteitaan teknisesti katsoen todella taitavasti ja vähintään puolella porukasta oli laitteessaan pakettihintainen mobiilinetti. Pienen säätämisen jälkeen kaikki pääsivät nettiin. (Olen silti yhä sitä mieltä, että koulujen tulisi tarjota langaton verkko myös oppilaiden omien laitteiden käyttöön.) Tällä toisella kierroksella homma tuntuu sujuvan vielä sukkelammin. Älkää siis pelätkö opet. Teidän ei missään nimessä tarvitse osata käyttää kaikkia laitteita ja käyttöjärjestelmiä. Kysykää oppilailta. Luokasta löytyy aina vähintäänkin yksi oppilas, joka hallitsee mobiiliyhteyksien jakamisen ja määrittämisen. Tai sitten voi käydä kysymässä naapuriluokasta. Tai katsoa Googlesta.

Oppilaat motivoituvat valtavasti omien laitteiden käytöstä luokassa. Sisällöllä ei näytä juuri olevan väliä. Oppilaat laskivat riemusta kiljuen ja pulpeteilla seisten kertotauluja, kun sai vastata omalla laitteella ja taustalla soi jännittävä musiikki. Saa nähdä, milloin tämä ilmiö kokee inflaation ja omista laitteista tulee arkisia työvälineitä. Täytyy takoa, kun rauta on kuumaa. Toisaalta omien laitteiden työmahdollisuuksien esittely ja ilmiön arkipäiväistäminen ovat projektini osatavoitteita.

Mitä on luvassa toisella kierroksella?

Toisen kierroksen teemana on tiedonhaku. Ajattelin toteuttaa oppilailla ihan perinteisen esitelmän teon, jossa omia laitteita käytetään tiedon hakemiseen ja tuotokset tehdään Padletilla. Vaikka lapset käyttävätkin laitteitaan teknisesti todella taitavasti, monet internet-maailman lait ja käytössäännöt ovat täysin hukassa. Tekijänoikeudet ovat monelle opettajallekin vaikea asia, mutta onneksi esim. Creative Commons ja Googlen hakutyökalut helpottavat tekijänoikeusvapaiden kuvien ja muun materiaalin hakua.

Mielestäni oppilaiden omat laitteet ovatkin vahvimmillaan juuri tiedonhaukuun liittyvissä tehtävissä. Lähes mikä tahansa tieto on tarkistettavissa netistä alle minuutissa. Ei tietokoneluokan tai -käyttövuoron varaamista ja koneiden käynnistymisen odottelua. Kännykkä taskusta ja ikkuna universumiin auki. Toki tiedonhakuun pitää kiinnittää huomiota ja uhrata aikaa lähdekritiikille ja tekijänoikeusasioille.

Kommentoikaa, mihin te laitteita luokassanne tai töissänne käytätte!

maanantai 18. elokuuta 2014

Ensimmäinen viikko takana

Noin! Nyt on ensimmäinen viikko Ylöjärven BYOD-kokeilua takana ja kaikki toistaiseksi hyvin. Mitään suurempia teknisiä tai pedagogisia haasteita ei ole ilmennyt, vaan päivät ovat sujuneet hienosti ja sekä oppilaiden että opettajien osalta vastaanotto on ollut innostunut.

Ensimmäisen kierroksen oppisisältö on ollut melkoinen sillisalaatti erilaisia sivustoja, kikkoja ja ohjelmia, joita aion vuoden aikana hyödyntää vierailuillani. Tämän sälä-päivän aikana olemme testanneet, että kaikki pääsevät jollain laitteella internettiin ja opetelleet sietämään eri nopeuksilla toimivia yhteyksiä, laitteita ja käyttäjiä.

Kuten jo edellisessä tekstissäni mainitsin, Ylöjärven oppilaat eivät pääse liittymään koulujen langattomiin verkkoihin. Tämä on mielestäni yksi suurimmista haasteista tai jopa esteistä BYOD-toiminnalle. Vaikka oppilaat osaavatkin näppärästi jakaa omia mobiilidatayhteyksiään toisilleen, luulen tämän säätämisen tappavan opettajien innostuksen jatkaa kokeilua omalla ajallaan. Minun on vaikea ymmärtää, miksi rinnakkaisen opiskelijaverkon rakentamista ei nähdä tarpeellisena tai sitä pidetään jonkilaisena tietoturvauhkana. Toimiihan käytäntö kaikilla ylemmilläkin kouluasteilla ja siihen ollaan siirtymässä myös monissa Suomen alakouluissakin.

maanantai 11. elokuuta 2014

Projekti käyntiin!

Noniin. Nyt on ensimmäinen BYOD-päivä Takamaan koululla takana ja hienosti meni. Kahdeksastatoista oppilaasta yhdellätoista oli mukanaan laite, jossa on mobiilinetti ja kuudella ei ollut laitetta mukana lainkaan. Onneksi minulla oli tarjota heille koulun iPadit käyttöön.

Kaikki pääsivät laitteillaan nettiin ilman suurempia ongelmia. Joillakin mobiiliverkon kenttä oli sen verran heikko, että töiden jouduttamiseksi annoin heillekin koulun pädin käyttöön. Koulun langattomaan verkkoon ei Takamaan oppilailla ole pääsyä, joten omia verkkoja jakamalla ja koulun koneita hyödyntämällä oli selvittävä. Toivottavasti monella muulla Ylöjärven koululla olisi käytettävissä myös oppilaille avoin verkko. Tässä voitaisiin ottaa mallia esim Jyväskylästä.

Keräsin alkuun tietoa oppilaiden käytettävissä olevista laitteista Plickers-sovelluksella. Sen avulla opettaja voi nopeasti kerätä dataa luokasta. Oppilaat nostavat esille karkean QR-koodin, jonka opettaja voi lukea esim. puhelimellaan luokan edestä. Oppilas valitsee vastauksensa sen mukaan, miten päin hän pitelee lappuaan. Sovelluksen etuina ovat mielestäni nopeus, yksinkertaisuus ja se, että ainoastaan opettaja tarvitsee laitteen, joka on yhteydessä internettiin ja jossa on kamera. Heikkouksina on tällä hetkellä vielä se, ettei kysymyksiä voi etukäteen kirjoittaa esim. selaimessa, vaan ne on kirjoitettava kännykkäsovelluksessa. Kysyin tästä asiasta sovelluksen kehittäjiltä ja he vastasivat, että aivan näillä näppäimillä asiaan on tulossa muutos. En myöskään löytänyt keinoa tulostaa tuloksia ulos ohjelmasta, joten pylväsdiagrammit oli siirrettävä käsin Exceliin.

Seuraavaksi toteutin alkukyselyn oppilaiden laitteiden käyttötavoista Kahoot-sivuston avulla. Siellä opettaja, tai kuka vain, voi kirjauduttuaan luoda tietovisoja, kyselyitä ja keskusteluita. Oppilaat saavat numerosarjan, jolla pääsevät kirjautumaan haluttuun kyselyyn. Kysymys ja vastausvaihtoehdot heijastetaan luokan taululle ja oppilaat valitsevat omilla laitteillaan sopivan värikoodin ja symbolin. Kahootissa on jo valmiina valtava määrä enemmän ja vähemmän hauskoja ja hyödyllisiä visailuita ja oppilaat ovat tuntuneet tykkäävän niistä. Sen etuina on, että opettaja pystyy yön pimeinä tunteina kirjoittamaan kysymykset valmiiksi ja tallentamaan ne omalle tililleen. Lisäksi kyselyiden tulokset saa suoraan tulostettua excel-taulukkona, joten esim. sanakokeiden tarkistus on todella nopeaa ja helppoa. Taulukosta löytyy valmis sarake oikein ja väärin menneille kysymyksille.

Teimme hieman ryhmätöitä Padletilla. Padlet on kuin suuri ryhmätyöpaperi, jonne jokainen pääsee lisäämään tekstiä, kuvaa, videota, linkkiä ym. melko vapaasti. Klikkaat vain, mihin haluat kirjoittaa ja annat palaa. Lisäksi kaikki näkevät lähes reaaliaikaisesti, mitä muut ovat arkille lisänneet. Padlet ei vättämättä vaadi kirjautumista ja samaan ryhmätyöhön voidaan palata kirjoittamalla pitkähkö osoite muistiin, mutta helpoimmalla pääsee, kun opettaja luo itselleen tilin ja padletit pysyvät siistissä järjestyksessä hänen omissa tiedoissaan. Opettaja voi sitten jakaa oppilaille joko linkin, QR-koodin tai vaikka upottaa padletin luokan kotisivulle. Siihen löytyy suora "embend"-linkki sivun asetuksista.

Olihan sitä päivän aikana kaikenlaista säätöä, mutta kaikenkaikkiaan ainakin itselleni jäi ihan hyvä maku suuhun. Ei muuta, kuin kommenttia kehiin, jos on kokemusta kyseisistä ohjelmista tai muita hyviä ideoita oppilaiden kanssa kokeiltaviksi.

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Rauta käyttöön

Sain ensi vuotta varten käyttööni 16 pränikkää iPad Airia. Koneet ovat tämän kevään ajan Takamaan koululla koekäytössä. Eihän hyvää tavaraa kannata komerossa säilyttää! Ensivaikutelmat näyttävät lupaavilta. Kaikki koneet ovat jatkuvasti kovassa käytössä. Hyvä kun lataamaan ehtii.

Oppilaat ja opettajat ovat olleet laitteista innoissaan ja erityisesti itseäni on ilahduttanut mahdollisuus kuvata ja editoida elokuvia todella vaivattomasti. Muutenkin mahdollisuudet tuntuvat rajattomilta.

Vaikka oma omena-allergiani onkin nyt toden teolla helpottanut, täytyy yrittää pitää pää kylmänä ja miettiä kuinka opetus voidaan suunnitella oppilaiden omien laitteiden varaan eikä ainoastaan Applen sovellusten ja laitteiden ympärille.

Odotan innolla ensiviikon ITK 2014-konferenssia päästäkseni kuulemaan ja näkemään uusia mahdollisuuksia teknologian hyödyntämiseen opetuksessa.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

BYOD-hankkeen käynnistelyä

Ylöjärvellä starttaa syksyllä 2014 valtakunnallisestikin mielenkiintoinen hanke, jossa tehtävään kokopäiväiseksi palkattu opettaja kiertää kaikki kunnan 5.-luokat ja järjestää yhdessä luokan opettajan kanssa BYOD-teemapäivän (Bring Your Own Device).

Suunnitelmana on vierailla kaikissa luokissa (25 kpl) lukuvuoden aikana ainakin neljästi ja jokaisella kerralla syventää osaamista ja kehittää työskentelytaitoja ja -tapoja. 

Nimensä mukaisesti oppilaat tuovat kyseisenä päivänä omat älykännykkänsä, tablettinsa ja tietokoneensa kouluun ja niitä käytetään jonkinlaisen, koko päivän kestävän projektityön tekemiseen. Projektin tarkoitus ei ole opettaa oppilaita käytäämään omia laitteitaan tai jotain tiettyä oppimisympäristöä, vaan totuttaa sekä oppilaat että opettajat ajatukseen, että omia laitteita voi ja kannattaa käyttää muuhunkin kuin SOME:n statuspäivityksiin ja peleihin.

Kouluissa ympäri maailman törmätään jatkuvasti samaan ongelmaan: Koulujen laitehankinnat eivät ikinä tule pysymään teknologian kehityksen mukana. Eräs ratkaisu pulmaan on pyrkiä näkemään oppilaiden omat laitteet työkaluina ja mahdollisuutena. Onhan se valtavaa haaskausta, että jokaisella oppilaalla on taskussaan älykännykkä, joka luultavasti pesee koulun laitteet tehokkuudessaan mennen tullen, mutta sen esiin kaivamisesta saa jälki-istuntoa!

Päivittelen tänne blogiini sanan molemmissa merkityksissä ajatuksia ja tuntemuksia projektin varrelta. Ottakaa rohkeasti osaa keskusteluun ja jakakaa omat ideanne!